MohamedShimer

Lukukausimaksujen puolesta

Uuden hallituksen on pian pohdittava keinoja uudistaa julkisia palveluja, kuten korkeakoulutusta. Lukukausimaksujen suosio asiantuntijapiirien ulkopuolella on jäänyt erittäin vaisuksi, mutta silti olisi toivottavaa, että tuleva hallitus lähtisi rohkeasti uudistamaan koulutuspolitiikka.

Maksullinen yliopistokoulutus keventäisi korkeakoulujärjestelmämme taloudellisia paineita, sillä lukukausimaksut voitaisiin ottaa uudeksi keinoksi lisätä yliopistojen rahoitusta, ja siten veroneutraalisti lisätä rahoitusta tutkimukselle ja koulutukselle. Yliopistojen lukukausimaksut voitaisiin rahoittaa tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus nostaa opintolainan kaltaista, valtion takaamaa lainaa, joka tulisi maksettavaksi opiskelijoiden siirtyessä työelämään.

Ilmaisuutta puolustellaan argumenteille mahdollisuuksien tasa-arvosta. Tutkimukset eivät täysin puolla tätä. THL tutkimuksen mukaan korkeakoulutus periytyy Suomessa vahvasti, ja ilmainen korkeakoulujärjestelmä toimii tällöin epätasa-arvoa ylläpitävänä, ei vähentävänä järjestelmänä. Ilmaisesta koulutuksesta hyötyy eniten jo yhteiskunnan hyväosaisten lapset. Aikana, jolloin koulutus on vahvin keino taata oma asema työmarkkinoilla, voidaankin puhua mallista, jossa yliopistopaikat päätyvät ylemmän keskiluokan nuorille, ja takaavat heille paikan ylemmässä keskiluokassa tulevaisuudessa. Lukukausimaksut tulisi nähdä mahdollisuutena, eikä uhkana. Lukukausimaksujen avulla voidaan lisätä tasa-arvoa, opiskelijan vastuuta ja mullistaa koulutusjärjestelmää.

Mikäli vähävaraisesta taustasta tulevien nuorten kyky hankkia korkeakoulusta heikkenee tälläisen muutoksen myötä, on hyvä miettiä tarkkoja keinoja joilla tukea heidän osallistumistaan siihen. Esimerkiksi vanhempien tulo/koulutustasoon perustuvat tuet sekä selkeiden korkeakouluttautumista tukevien verkostojen rakentaminen ovat konkreettisia ideoita, jotka toteuttavat korkeakoulutusta tasa-arvoistavaa tehtävää tarkemmin, ja siten tehokkaammin.Opiskelua-alalla on valtava merkitys työllisyyteen. Olisi suotavaa, että yliopistot tarjoaisivat tarkempaa tietoa oppilaidensa työllistymisestä, jotta hakijat ymmärtäisivät taloudellisen riskinsä opiskelujen suhteen. Useat ammattiliitot kokoavat jo laadukkaita ja kattavia tilastoja aiheesta, mutta ne ovat avoinna vasta liittoon päästyään.

Lähes kaikissa EU-maissa Pohjoismaiden ulkopuolella yliopistot keräävät lukukausimaksuja. Alankomaat, Saksa ja Ranska ovat silti houkuttelevia kohteita monille suomalaisille nuorille. Aikana, jolloin koulupaikkojen kysyntä ylittää tarjonnan huomattavasti, lukukausimaksut voisivat toimia tasaavana elementtinä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Britanniassa on liki puoli miljoonaa ulkomaista yliopisto- opiskelijaa ympäri Maailmaa maksaen opiskelustaan kalliita lukukausimaksuja vuosittain.

Suomessa intoillaan ilmaisista veronmaksajien rahoin totettetuista opintomahdollisuuksista kelle hyvänsä ja mistä hyvänsä maailmalta tulleille sinänsä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Joo, tätä kaavaa voisi käyttää laajemminkin:
- Siis opiskelija hakee rahaa pankista, vie rahat yliopistoon, jonka byrokratiapyörityken jälkeen hän saa osan rahoista takaisin parempien puitteiden muodossa.
- Työtön menee pankkiin, vie rahat TE-keskukseen ja maksaa näin itselleen työttömyyskorvauksen sen byrokratian kautta.
- Toimeentulotuella elävä menee pankkiin, vie rahat sossuun...
- Eläkeläisillekin annetaan varmasti pankista lainaa, jos vain valtio takaa ja pankki saa oikeuden ulosmitata mahdollisen kuoleman jälkeen.

Bonus: Näin maksamme itsellemme kansalaispalkkaa, ja autamme työttömiä työllistymään eri byrokratian rattaissa.
Loistavaa!

Henry

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Täyttä roskaa. Maksullisuus yhdistettynä jonkinlaiseen tukijärjestelmään vain lisäisi "koulutuksen periytyvyyttä". Uskotko todellakin sen vähentävän sitä?

En suoraan sanottuna ymmärrä tällaisia kirjoituksia. Mihin ylipäätään pyrit? Siihen, että vain lahjakkaimmilla ja rikkaimmilla olisi hyvä mahdollisuus opiskella?

Ei Saksassa muuten ole mitään oikeita lukukausimaksuja ja enpä usko niitä olevan Ranskassakaan. Voinet siis antaa lähteen tälle väittämällesi: "Lähes kaikissa EU-maissa Pohjoismaiden ulkopuolella yliopistot keräävät lukukausimaksuja."

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Britanniassa on liki puoli miljoonaa ulkomaista yliopisto-opiskelijaa lukukausimaksuin, joten kommenttisi on täysi kökkö.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Suoraan sanottuna en ymmärrä kommenttiasi. Eihän tässä ollut kyse ulkomaisista opiskelijoista ollenkaan vaan ihan niistä kotimaisista. Huoh!

Kökkö-Lauri, voisitko siis selventää, mitä tarkoitit tyhmällä kommentillasi?

PS. Isossa-Britanniassahan on kai suurimmat ongelmat juuri opiskelun tasa-arvoisuuden kanssa - lukukausimaksujen takia?

Käyttäjän MohamedShimer kuva
Mohamed Shimer Vastaus kommenttiin #5

PS.
Haluan lukukausimaksuja kaikille kansalaisuudesta riippumatta.
Lukukausimaksuja on myös sekä Pohjois-Irlannissa ,että Walesissa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #7

En vain ymmärrä, minkä takia suosittelit Laurin kommenttia. Ainoa syy olsi se, että haluaisit ulkomaalaisten maksavan enemmän, sillä uskon Laurin ajattelevan niin.

Lauri on muistaakseni aika "maahanmuuttokriittinen".

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #5

Millä rahoin luulet opiskelutason toteutuvan ?

Sillä rahalla, joka tulee seinästä tai tippuu taivaalta ?

Joka tapauksesa Britanniassa on liki puoli miljoonaa ulkomaista yliopisto-opiskelijaa ympäri maailman, ja joka ikinen köyhinkin nuori voi päästä opetukseen kiinni tähän maahan ilman omia varoja omin lahjakkuksin.

Vasemmiston opetusohjelmat ovat tunnetusti omia lajissaan.

Jospa sinustakin syttyisi joulukuusen kynttilä joskus, vaikkakin edes himmeästi palaen silloin tällöin.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #10

Julkisella rahoituksella tietenkin. Oliko tästä mitään riitaa?

En suoraan sanottuna ymmärrä sinuntapaisia. Olet siellä ja ajattelet luultavasti, että kaikki minulla oleva on minun ja kaikki ympärilläni oleva on myös minun. Et kuitenkaan ole valmis maksamaan yhtään mistään mitään.

Olen iloinen siitä, että pystyt elämään hyvin oman egoismisi keskellä. En kylläkään voi yhtyä siihen.

Jos mennään takaisin itse asiaan eli korkea-asteen opiskeluun. Omasta mielestäni Suomi kansakuntana hyötyy siitä, että mahdollsimman moni voi opiskella mahdollisimman paljon.

Sinä et vaikuta olevan samaa mieltä. Minkä takia?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #14

Ole vain omissa aatoksissasi mitä mieltä tahansa, mutta päätä ei järkeä niistä löydy.

Yliopistotkin kilpailevat tänä päivänä parhaimmista opiskelijoista - ei tuhnukoista.

Kaikenlaiset tuherot haaveilevat ikiopiskeluista aina 50 vuoden ikään asti yhteiskunnan varoin ja kökköpäin.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #19

Et siis pysty vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen:

Miten haluaisit korkea-asteen koulutuksen olevan Suomessa?

1. ilmaista kaikille
2. maksullista kaikille

Ole nyt "mies" ja vastaa ja sen jälkeen perustele valintasi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #20

Mitä vikaa on Britannian maksullisessa koulutukaessa , joka kiinnostaa nuoria ympäri maailmaa ?

Suomeen ei tule kukaan, mikäli lukuvuodesta laskutettaisiin edes osa opetuksen hinnnasta.

Opetuksen taso ja CV lienevät ne kilpailuvaltit
globaalissa maailmassa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #21

Eli Kökkö-Lauri et vieläkään ole ymmärtänyt blogia: kyse oli opiskelusta Suomessa, ei siitä, miten muista maista saadaan opiskelijoita Suomeen.

On tietenkin hyvä, että olet tietoinen olevasi itsekäs paskiainen, joka ei ajattele koko kansakunnan etua ollenkaan. Et ainakaan ole esittänyt yhtäkään perustelua mielipiteellesi.

Mikä olisi mielestäsi seuraava taso: toisen asteen koulutus yksityistettäsiin, sillä olet varmaankin niitä idiootteja, jotka uskovat yksityisen aina tekevän kaiken paremmin kuin julkisen?

Ja senhän jälkeen voidaan mennä peruskoulutuksen yksityistämiseen, mitä varmaan pitäisit hyvänä - etenkin jos joku voisi vetää vähän voittoa siitä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #24

Lindholm on tässä pihalla ja turvautuu nyt täysmoukkana nimittelemään muita ja jopa kirjoittaa täysin omasta päästä keksittyjä asetelmia muka muiden identiteeteistä.

Lukukausimaksut ovat toissijaisia opetuksen laatuun nähden.
Britannian huippuyksiköissä opetuksen laatua pidetään yllä juuri lukukausimaksuin. Kuten jo totesin aiemmin, liki puoli miljoonaa ulkomaista opiskelijaa on hakeutunut brittiyliopistoihin, huolimatta usein yli 10.000 punnan lukukausimaksuista. Silti nämä yliopistot joutuvat karsimaan rankasti pyrkijöitä pois ja valikoiden parhaat päältä omiin tiedekuntiinsa.

Millä perusteella opiskelun tulisi olla täysin vastikketonta ja kustannukset 100 % osuudella pelkästään verovaroin tuotettuina ?

On hyvä, jos tarjolla on ilmaisia yhteiskunnan maksamia korkea-asteen oppilaitoksia ja yliopistoja, ja näiden myös lisänä huippuyksiköitä lukukausimaksuineen.

Eikö lukukausimaksu ole perusteltu, jos opiskelija saa sen ansiosta paremman ja kilpailukykyisemmän opetuksen siirtyäkseen myöhemmin työmarkkinoille ?

Suomi ei ole kiinnostava kohde ulkomaisille opiskelijoille, vaikka opiskelu on täysin ilmaista, eikä se ole kiinnostava edes kaikille suomalaisille lahjakkuuksillekkaan, joita hakeutuu opiskelemaan ulkomaisiin yliopistoihin liki 2.000 nuorta vuosittain.

Ja sitten tuo länkytys siitä, että olisin henk.koht. ns. muukalaisvastainen. En todellakaan ole, mutta en kuitenkaan hyväksy v. 2015 tapahtumia, jolloin maahan tuli suuri määrä elintasosurffareita ilman todellista henkilöllisyyttä.

Hädänalaisia on aina autettava, mutta tällöinkin hädänalaisillakin on olemassa omat vastuunsa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #19

Luulet siis, että rikkaiden kakarat ovat viisaita ja köyhien tyhmiä?

Kyllä se menee molemmissa ryhmissä 50/50. Ja jos vain rikkaat opiskelevat, saamme tulevaisuudessakin puolet fiksuja johtajia ja toinen puoli "pappa betalar" tyhmyripomoja.

Henry

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #22

Björklid, tänä päivänä opiskeleminen yliopistoissa ja jopa lukukausimaksuineenkin on yhtäläisesti mahdollista kaikille suomalaisille nuorille varallisuutta katsomatta valtion takaamin rahoitusjärjestelyin ja muin opinto - ja asumistuin.

Tämä koskee niin suomalaisen opiskelua niin Suomessa, kuin myösnulkomailla.

Nouse nyt hyvä mies pois tuosta vasemmistolaisesta vastakkainasettelusta edes tässä tapauksessa.

Käyttäjän MohamedShimer kuva
Mohamed Shimer

Ranskassa: https://www.campusfrance.org/en/tuition-fees-France
Saksassa tosiaan opsikelijat maksaa ns "administrative fee" jalukukausimaksut Hollannissa ovat suuruudeltaan noin 2000€ per vuosi.https://www.studyinholland.nl/study/tuition-fees-and-cost-of-living

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Eli myönnät puhuneesi potaskaa - hienoa! Siitähän se ymmärrys alkaa.

Kyllähän Suomessakin opiskelijat maksavat jotain: YTHS ja ylioppilaskunta. Siinähän ollaan Ranskan tasolla ellei jopa ylikin.

Toivon mukaan opit tästä jotain eli sen, ettet sano jotain ilman perusteita.

Käyttäjän MohamedShimer kuva
Mohamed Shimer Vastaus kommenttiin #9

YTHS ja ylioppilasmaksu rahoittavat opiskelijoille tarkoitettuja palveluja.
Ranskassa lukukausimaksut muodostavat prosentuaalinen osuus yliopistojen rahoituksest. Ei ole sama asia.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #12

Ja miten isot ne Ranskan lukukausimaksut olivatkaan?

On hyvä pitää kiinni periaatteistaan, mutta on myös hyvä myöntää olleensa väärässä joskus. Kuten sinä, kun väitit jotain kaikista muista EU-maista.

Eikö tässä yhteydessä sinun vain olisi parasta miettiä asiaa ja jättää asia tähän?

Käyttäjän MohamedShimer kuva
Mohamed Shimer Vastaus kommenttiin #15

Kandilukukausimaksu on suurudeltaan noin 170€/vuosi

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #16

Aivan eli eipä mitään. Eli oletko jo ymmärtänyt tavallaan valehdelleesi blogissasi?

Toivottavasti olet ja sehän luo toivoa tulevaisuutta ajatellen.

Hyvää yötä!

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Suurien valtiontukien ansiosta opiskelijat maksavat vain murto-osan koulutuksensa todellisista kustannuksista. Korkeakoulujen julkisissa laitoksissa ulkomaalaiset opiskelijat (Euroopan talousalueen ulkopuolella olevat) maksavat eriytettyjä lukumäärää.

OPISKELUMAKSUT JULKISISSA LAITOKSISSA
Ranskassa opiskeleminen tarkoittaa pääsyä korkealaatuisiin ohjelmiin, jotka on suunniteltu monille opiskelijoiden eduille. Opetusmaksut ovat vähäisiä julkisissa laitoksissa, koska Ranskan hallitus tukee korkeakoulutusta. Todelliset koulutuskustannukset ovat samat kuin vertailukelpoisissa maissa, noin 10 000 euroa vuodessa. Ero on se, että Ranskassa hallitus ottaa suuren osan näistä kustannuksista.

Lukuvuosat lukuvuodelle 2019/20
Eurooppalaisille opiskelijoille (Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Euroopan talousalueen tai Sveitsin kansalaiset)
Ranskan hallitus maksaa edelleen suurimman osan koulutusohjelmasi kustannuksista korkeakouluissa. Opintomaksut ovat samat kuin lukuvuonna 2018/19.

170 € vuodessa lisensiaatintutkinnon tasolla
243 € vuodessa master-tasolla
601 € vuodessa insinöörikoulussa *
380 euroa vuosittain tohtorintutkinnassa
* Lontoon, Lyonin, Marseillen ja Nantesin ja Ecole des Minesin (Nancy) Ecole Centrale -yhtymän jälkeen alkaneita ohjelmia lukuun ottamatta, joiden vuotuinen opetus on 2500 euroa.

Toni Rintala

"mahdollisuus nostaa opintolainan kaltaista, valtion takaamaa lainaa, joka tulisi maksettavaksi opiskelijoiden siirtyessä työelämään."

Tämä mahdollisuus oli Suomessa viimeksi muistaakseni noin 1991 tai -92, kun se otin. Jostakin syystä siitä luovuttiin sen jälkeen.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Opiskelijaelämä
Suurien valtiontukien ansiosta opiskelijat maksavat vain murto-osan koulutuksensa todellisista kustannuksista. Korkeakoulujen julkisissa laitoksissa ulkomaalaiset opiskelijat (Euroopan talousalueen ulkopuolella olevat) maksavat eriytettyjä lukumäärää.

OPISKELUMAKSUT JULKISISSA LAITOKSISSA
Ranskassa opiskeleminen tarkoittaa pääsyä korkealaatuisiin ohjelmiin, jotka on suunniteltu monille opiskelijoiden eduille. Opetusmaksut ovat vähäisiä julkisissa laitoksissa, koska Ranskan hallitus tukee korkeakoulutusta. Todelliset koulutuskustannukset ovat samat kuin vertailukelpoisissa maissa, noin 10 000 euroa vuodessa. Ero on se, että Ranskassa hallitus ottaa suuren osan näistä kustannuksista.

Lukuvuosat lukuvuodelle 2019/20
Eurooppalaisille opiskelijoille (Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Euroopan talousalueen tai Sveitsin kansalaiset)
Ranskan hallitus maksaa edelleen suurimman osan koulutusohjelmasi kustannuksista korkeakouluissa. Opintomaksut ovat samat kuin lukuvuonna 2018/19.

170 € vuodessa lisensiaatintutkinnon tasolla
243 € vuodessa master-tasolla
601 € vuodessa insinöörikoulussa *
380 euroa vuosittain tohtorintutkinnassa
* Lontoon, Lyonin, Marseillen ja Nantesin ja Ecole des Minesin (Nancy) Ecole Centrale -yhtymän jälkeen alkaneita ohjelmia lukuun ottamatta, joiden vuotuinen opetus on 2500 euroa.

Totta
Koulut tekniikan hoitaa puolustusministeriön (ENSTA Paris Tech, ISAE, Polytechnique), Ministry of Economy (Mines Paris Tech, koulujen Institut Mines Telecom), ja maa- (AgroParisTech, Montpellier Sup Agro ) ovat erilaiset lukukausimaksut . Tarkista hinnat, jotka kiinnostavat sinua kiinnostavia kouluja.
Voit joutua myös tutkimuspalkkioihin, kun haet kouluihin.

EI EUROOPPALAISILLE opiskelijoille
Jos olet jo ilmoittautunut julkiseen oppilaitokseen 2018/19 ja jatko-opiskelu samaan tutkintoon, opetusmaksusi ei muutu . Kuten aiemmin, Ranskan hallitus ottaa suurimman osan koulutuksen kustannuksista.

Uuden eriytetty opetus hinnat sovelletaan, jos oman opintojakson Ranskassa alkaa 2019 lukuvuonna ja pidät VLS-TS opiskelija viisumi tai jos olit ilmoittautunut julkisten laitosten 2018/19, mutta se jatkaa eri tutkinto 2019/20 (jos esimerkiksi nouset lisenssitasosta päällikön tasolle tai master-tohtorintutkinnosta). Myös näissä olosuhteissa Ranska maksaa edelleen kaksi kolmasosaa koulutuksensa todellisista kustannuksista. Opintosi 2019/20 on seuraava:

2770 euroa vuodessa lisensointiasteella (kandidaatti)
3 770 euroa vuodessa master-tasolla
3 770 euroa vuodessa tohtorintutkinnassa

Huono google suomennos mutta faktat tulee esiin selkeästi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Muistan kun eräs idioottipääministeri (KOK) ehdotti kirjastoihin maksut/kirja.
Tämä on aivan sitä samaa. Kansakuntamme kärsii oppimattomuudesta, ei liiallisesta oppimisesta.

Henry

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Yksi asia on keskustelussa unohtunut eli lahjakkuustarjonta. Jos aloituspaikkoja on esim. 1000, ja lisäämme satunnaisia rajoitteita sisäänotettaville, mitä tapahtuu?

Lähtökohta: 1000 paikkaa ja 3000 hakijaa ilman mitään rajoituksia.
-paikkoja vain tytöille: 1500 hakijaa
-vasenkätisille tytöille: 150 hakijaa
-vasenkätiset tytöt ja kuvioluisteluharrastus: 3
-vasenkätiset tytöt, kuvioluisteluharrastus ja 2000 €/vuosi lukukausimaksu: 2

Jos oletamme, että kunkin vaatimuksen täyttyminen on riippumatonta muista, huomaamme, että opiskelijatarjonta rajoittuu monotonisesti vaatimuksia lisättäessä. Toisaalta, olisi kansantaloudellisesti järkevää pitää ovet auki kaikille ja valita juuri ne parhaat päältä.

Lukukausimaksuja haluavilla onkin piiloagengoja, esim.:
-maksaja motivoituu, ja vaatii parempia suorituksia yliopistolta
-ryhmänarsistinen efekti: meissä on parhautta, vaikka johtuisikin lompsasta
-olemme kuten ulkomaat, eikä tarvitse nolostella
-kaupallisuutta kaikkialle, kotiin, kouluun, uskontoon ja isänmaahan
-rikas on luonnostaan fiksumpi
-korkeakoulujen määrää ei haluta rajoittaa eikä aloituspaikkoja vähentää, sillä kaikkien numeroiden on kasvettava, aina!

(Luonnollisesti hyvätuloisuus ja älykkyys voivat olla jossain määrin riippuvaisia toisistaan, mutta on toivorikasta ja poliittisesti korrektia olettaa, että riippuvuus ei ole ainakaan vahva ja rajoittuu enintään kouluvalmiuksiin.)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juuri tästä on kysymys!
Nostaisin esiin vielä erikseen tämän lauseen, joka pitää sisällään sen, jottei kansakunnan kykyjä hukata:
Paavo Nevalainen:
"Toisaalta, olisi kansantaloudellisesti järkevää pitää ovet auki kaikille ja valita juuri ne parhaat päältä."

____________________________________________

Ymmärtäähän nyt pubikansakin sen verran, että jos Sibeliuksella ei olisi ollut kontakteja vaan hänen nimensä olisi ollut vaikka "Sippola" ja faija rakentanut rautateitä, koulutus jäännyt neljään tai kuuteen luokkaan... - ei meillä olisi hänen musiikkiaan.

Henry

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Saksassa kaikki potentiaaliset halukkaat pääsevät lääketietelliseen. Ensimmäisen vuoden jälkeen tosin suuri osa heivataan ulos ja panostetaan jäljellä olevien kouluttamiseen.

Elämä on julmaa.

Muuten köyhistä oloista ollut Mozart sävelsi ensimmäisen sinfoniansa 7-vuotiaana. Samassa iässä Sibelius aloitteli tutustumisen viuluun. Molemmat olivat superlahjakkuuksia, eivätkä opiskelun tuottamia säveltäjiä.

Opiskelupaikkojen ja tieteellisen tutkimuksen suhteen voisi vilkaista miltä lista Nobel - voittajista yliopistoineen näyttää.

Viimeisin suomalainen nobelpalkittu ei tainnut oikein menestyä Suomessa.

Käyttäjän KariJskelinen kuva
Kari Jääskeläinen

Olipas virkistävää lukea kirjoitus, jossa oli sisäistetty nykyisen ”ilmaisen korkeakoulutuksen” ongelma. Ilmaista koulutusta todellakin puolustellaan argumentilla, että näin köyhilläkin on varaa opiskella. Tosiasiassa järjestelmä toimii täysin päinvastoin: köyhät rahoittavat nyt varakkaiden opintoja pääsemättä itse opiskelemaan.

Jokainen vähäosainen osallistuu korkeakoulujen rahoittamiseen ainakin arvonlisäverotuksen kautta. Nykyjärjestelmällä vähäosaisen saa kuitenkin erittäin epätodennäköisesti vastinetta tälle rahalle. Tutkimusten mukaan akateemisen perheen lapsi pääsee lääketieteelliseen kymmenen kertaa todennäköisemmin kuin ei-akateemisen perheen lapsi. Arkkitehtiosastolle haettaessa ero on kolmetoistakertainen.

Vähäosaisten kannalta paljon oikeudenmukaisempi järjestelmä olisi sellainen, jossa korkeakouluissa on lukukausimaksut, jolloin vähäosaiset eivät rahoita muiden opintoja. Lisäksi korkeakouluissa olisi ilmaiskiintiöt aidosti vähäosaisille opiskelijoille, jolloin he pääsisivät opiskelemaan nykyistä paremmin.

Yksityisen maksullisen kauppakorkeakoulun HELBUSin (www.helbus.fi) toimitusjohtajana voin kertoa myös kokemuksesta, että lukukausimaksu on paras investointi, jonka yksityishenkilö voi tehdä. 30.000-40.000 euron investoinnilla kauppatieteelliseen tutkintoon nousee henkilön koko uran yhteenlaskettu nettopalkka noin puolella miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa hän ei kävisi korkeakoulua.

Kari Jääskeläinen
Toimitusjohtaja
HELBUS Helsinki School of Business

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Höpsistä. Taidat puhua omassa asiassa. ;)

Olen köyhä, hyvin köyhä, mutta rahoitan mielelläni koulutusta, koska hyödyn siitä, että maata/kuntaa/yritystä jne. johtaa maan parhaat kyvyt. Ja niitä kykyjä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista. Takaisin torppariyhteiskuntaan ei ole se tie, varsinkin kun tiedetään, että moni valmistunut jää työttömäksi, pätkäjuttujen tekijäksi jne. Ei varmaankaan huvita tehdä edes nykyistä opintovelkaa kun tulevaisuus on sen verran epävarmaa. Ja tämä taas johtuu usein siitä, että meillä kunkin yhteisön johto ja väliporras on mitä on.

Toivoisin, että Suomessa koulutettaisiin edes niin hyvin, että jokainen hommaisi edes kirjastokortin ja kävisi kirjastossa. Näin ei ole - sen näkee monella somen keskustelupalstalla.

Henry

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Parhaimmissa yliopistoissa opiskelevilla, joissa opiskelijat maksavat lukukausimaksunsa itse omin opintolainoin, ei ole työllistymisongelmia, mikäli opiskelijalla on omaa motivaatiota urakehitykselle. Varsin usein yritykset seuraavat opintojen edistymistä, tekevät varauksia ja tarjouksia mahdollisine jatko-opintooptioineen jo huomattavan aikaisin ennen valmistumista.

Vähävaraisimmatkin nuoret voivat opiskella laadukkaasti omin valtion takaamin rahoitusjärjestelyin.

Suomessa on menty motivoinnein nyt hyvään suuntaan. Mikäli opiskelija valmistuu aikataulussa, häneltä leikataan valmistumisen jälkeen iso osa otetusta opintolainasta pois, jonka valtio korvaa rahoituslaitoksille.

Britannia hyötyy aivan tavattomasti suosiostaan yliopistomaana aivotuonnin ollen viennin sijaan voimakasta, suuren määrän huippulahjakkuuksia jääden maahan pysyvästi. Senkin lisäksi, jos ja kun opiskelija palaa kotimaahansa, suhteet ja yhteydet Britanniaan säilyvät edelleen vuosikymmenet.

Käyttäjän juholeppanen kuva
Juho Leppanen

Et taida ymmärtää sitä, että nykyinen systeemi on nimenomaan tulonsiirto pienituloisilta hyväosaisille. Miksi kaupan kassa pitää raataa niska limassa maksaakseen veroistaa sitä että joku toinen opiskelee lääkäriksi tai arkkitehdiksi? Puhumattakaa siitä, että akateemiset ammatit ovat usein ns. suljettuja ammatteja eli pätevyyysvaatimuksilla ehkäistään ei-haluttujen pääsyä näille markkinoille. Lukukausimaksut lisäisivät yhteiskunnallista tasa-arvoa, eivät vähentäisi.

Käyttäjän MohamedShimer kuva
Mohamed Shimer

Kiitos kommentistasi.

Tosiaan HELBUS on oiva esimerkki siitä, miten yksityisen palvelun tuottaja pystyy vastaamaan kasvavaan kysyntään, kun julkisen sektorin resurssit eivät vaan yksinkertaisesti riittää!

Pekka Kohonen

Varakkaat maksavat suurimman osan veroista, eli ns. köyhät eivät näin ollen rahoita varakkaiden opiskelua. Toisaalta jos maksut perittäisiin kaikilta, niin köyhät kustantaisivat itse opiskeluaan. Englannissa lukukausimaksut eivät ainakaan ole lisänneet tasa-arvoa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Täällähän ei saa mainostaa.Eli olette kokoomuksen kannattajakuntaa joka ajaa suomeen amerikan mallia eli systeemiä jossa varakkaiden lapset saavat ostamalla tutkintonsa jne.ja sisäpiireissä ,kuten suomessakin näkyy,istuvat kaikki saman koulun käyneet suojelemassa tosiaan.

Ilmankos taso on mitä on,ja sisäpiirien lapset/sukulaiset/kaverit pääsevät perintönä vanhemmiltaan suojatyöpaikkoihinsa.Oikeuslaitosta myöten.

Suomessa yksityiset koulut ja varhaiskasvatus saa rahaa,veronmaksajien rahaa enemmän kuin julkiset.Isipapi ja mamma maksaa,kun kiintiöoppilaat ja taustan mukaan sisään pääsevät ei niinkän taitojensa jne.avulla valitut.Taso laskee kuten amerikassa.Onhan se suomessakin nähty kun katsoo es.hallitusta ja eu:ta jossa ovat nämä samat golfkerho kaverit häärimässä joilla on samat oppilaitokset käytynä.Ja tutkinto siitä golfista....

Joukossa tyhmyys tiivistyy,varsinkin kun kaikilla ainoa vaatimus on varakkaat vanhemmat tai poliittiset suojatyöpaikat siellä suvussa.

Suomessa,Ruotsissa ja Tanskassa on jo lukuvuosimaksu eu ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.Suomessa 1500 euroa ,joten te haluatte suomalaisten maksavan heidänkin jotta yksityiset saavat rahaa?Oppilaiden määrät laskivat tosin tuon maksun jälkeen.

Olette sitä porukkaa joka ajaa yksityistämistä ja eriarvoistamista,kuten kokoomus ja keskusta nykyään.Kokoomushan yritti jo kauan sitten saada kaikki koulut maksullisiksi ,yksityistää,mutta ikävä kyllä tuli laki vastaan.Kokoomus -keskustahallitus tosin voi muuttaa vaikka perustuslakia kun mieli tekee,eikä tasa-arvo tai muut ikävät perusoikeudet paina.Ihmisoikeuksista ja lastenoikeuksista puhumattakaan.

Suomessa ongelma on opiskelijoiden suhteen se,että tänne ei jäädä koska ei opita suomea tai ruotsia,ja siihenkin pitää siis laittaa rahaa lisää jos meinaa näitä opiskelijoita hyödyntää jatkossa,ulkomailta tulleita.Yksityiset ovat keksineet amerikan malliin rahasammon ja trajoilevat kaikenkarvaista koulutusta nykyään ja varakkaat vanhemmat ostavat lapsilleen yksityisten tukiopetuksia jne.kun kokoomushallitus on leikannut julkisen puolen rahaa ja lainmukaisia tukitoimia kouluista.

Jo siellä ala-asteella alkaa eriarvoistuminen kun normiluokilla ovat erityislapset kokoomuksen ja vihreiden mammuttikouluissa "pakolaiset"joilla ei ole kielitaitoa jne.Olette sokeita muulle kuin yksityistämisen huumallenne,itsekkäitä kuten kokoomus.West endissä tuskin asuu 5800-7800 euron kk.vuokralla olevissa taloissa näitä pakolaisia tai duunareita ,joita halveksitte.

Kun suomessa ovat ghetot ja paremmat asuinalueet jo tätä päivää,ja koulut valitaan sen asuinpaikan mukaan,niin mitä te oikein haluatte??Saksan malliin eri koulut "heikoimille oppilaille" eli pakolaisille ja maahanmuuttajille?Erityislapset huostalaitoksiin?Kuten suomessa köyhien lapset.

Pekka Kohonen

Muistan hyvin lukukausimaksuja edeltävän keskustelun Isossa-Britanniassa koska opiskelin siellä juuri niihin aikoihin (1995-1998). Kävin marsseilla "No ifs, no but(t)s, no education cuts!" Jne ... Lukukausimaksujen piti olla vain 1000 puntaa vuodessa, mutta niistä tulikin melkein 10000 puntaa, eli kymmenessä vuodessa ne kymmenkertaistuivat. Vaikka opintolainaa maksetaankin tulojen mukaan, velka on silti velkaa. Ja myöhentää/vaikeuttaa ensiasunnon hankintaa entisestään jne ... Eli en kannata. Kaikkea mitä Englanti/USA tekee ei pidä matkia. Pitäisi olla jo nyt selvää.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

"Lukukausimaksujen avulla voidaan lisätä tasa-arvoa, opiskelijan vastuuta ja mullistaa koulutusjärjestelmää."

Lukukausimaksut ovat vain uusi kynnys vähävaraisille nuorille. Jos suvussa ei ole koulutusperinnettä, niin lisää kynnyksiä = entistä vähemmän mahdollisuuksia hakeutua opiskelemaan. Opiskelijamassa koostuisi varakkaista laidasta laitaan ja kaikkein sinnikkäimmistä varattomista. Tasa-arvo? Uusien nuorten koulutus on niitä harvoja asioita, jossa olen ns. iloinen veronmaksaja

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mihin lukukausimaksujen rahat käytetään ?

Miksi opiskelun tulisi olla aina vain ilmaista
ja verovaroin toteutettuna ?

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Lauri Kiiski: miksi verovaroja kerätään? Kuvittele se maanpäällinen helvetti, jossa veroja ei kerättäisi yhtään. Kyseessä on tiettyjen sisäeritysrauhasten tuottamien hormonien jakaumasta. Kuinka monesta tuntuu syrjäytyneeltä ja kuinka monesta siltä, että he ovat tarpeellisia. Lukumausimaksu lisää syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.

Tähän asti ilmainen koulutus ja ilmainen kirjastolaitos ovat toimineet ongelmitta. Miksi meidän pitäisi saada samat ongelmat kuin ulkomailla? Verotus on hinta siitä, että yhteiskunta säilyy terveenä ja kilpailukykyisenä (suhteessa muihin yhteiskuntiin). Kyseessä on periaatteistä, jos niistä ei livetä, ei liukas iljanne pysty viemään kehitystä loppuun asti (täydellinen libertanismi, sitten luultavasti oman kansainvälisen poliittisen pääomamme loppuminen, vallatuksi tuleminen ja jonkin suurvaltatahon tai kansainvälisen raaka-aineklusterin kolonialistisena kohteena oleminen).

On totta, että Suomessa koulutetaan liikaa lähes kaikilla aloilla (paitsi muutamat sisäisesti reguloidut alat ja onnenkantamoiset sektorit). Lisäksi Suomessa koulutetaan ulkomaille. Mutta tuota ylikapasiteettia ei ajeta alas lukukausimaksuilla. Päin vastoin, markkineheikit villiintyvät ja tutkintoja alkaa tulla vielä lisää, koska aina jostain löytyy hupsuja, jotka maksavat.

Annettu HELBUS -esimerkki: kyseessä on hivenen ideologinen johtajakoulutus, vertaan sitä Raamattuopistoon. Valmistuminen on luonnollisesti hyvä suositus, ja verkottaa alalle. (www.helbus.fi -palvelin on näemmä kaatunut, koska on joutunut yleisen mielenkiinnon valokeilaan...) Mutta ei Suomi pyöri pelkillä toimareilla, he eivät riitä edes makkarantuotantoon. Ja kuten Topelius sanoi, ei elämä ole pelkkää makkarata.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Paavo Nevalainen. Kyse lukukausimaksuista koskee vain yliopistoja, eikä alempaa perinteisesti verovaroin ylläpidettyä peruskoulu - keskiaste tasoa, joten tässä yhteydessä sinun ei tarvitse huolestua.

Yliopistokoulutuksessakin lienee perusteltua julkisin verovaroin osaksi ylläpidetty koulutustarjonta, mutta millä ihmeen logiikalla tässä nyt muka voitaisiin sulkea pois yliopistokoulutus lukukausimaksuin vapaaehtoisesti korkeatasoista opetusta haluaville ?

Ja perustellen tätä edelleen vanhoin vasemmistohapatuksin ja klisein epätasa-arvoisuudella ?

Jokainen suomalainenkin lahjakas vähävarainen nuori voi aivan helposti ja tasa-arvoisesti hankkiutua koulutukseen ulkomaiseen huippuyliopistoon, jos älylliset rahkeet vain ovat riittävät. Lukukausimaksujen rahoitus on tarjolla valtion takaamin opintolainoin ja muin opiskelijaetuuksin opiskelukohteessa. Yliopistot kilpailevat lahjakkuuksista, eivätkä ensisijaisesti rahasta.

Jos nyt avaisit hieman paremmin sitä, kuinka lukukausimaksut yliopistoissa lisäävät syrjäytymistä ja eriarvoisuutta, niin olisit asiassa hivenen uskottavampi.

Opiskelija, joka hakeutuu lukukausimaksuin hyvään yliopistoon, maksaa lukukausimaksuaan sen takia, että saisi tällä vastineeksi mahdollisimman hyvän opetuksen ja valmiudet työmarkkinoille. Rahalla siis turvataan yliopiston opetuksen ja tutkimuksen laatu ja tavoitteet. Opiskelu on paras investointi tulevaisuuteen, kuten sanotaan.

Monet saman ikäiset nuoret investoivat kulutusluotoin autoon sun muuhun materiaan tai pikkuasuntoon, kun joku toinen investoi omaan kilpailukykyiseen koulutukseensa eläen niukkuudessa hetken omaa elämäänsä tulevaisuuttaan silmällä pitäen.

Mikä tässä sitten on väärin ?

PS. Jo aiemminkin on tässä selvitetty, että lukukausimaksut maksetaan opiskelijan itsensä omasta opintobudjetista. Ilman lukukausimaksuja olevien opiskelut puolestaan maksetaan myös niiden toimesta veroina, jotka eivät opiskele - halusivat tai ei.

PS 2. Suomalaisia ylioppilaita hakeutuu vuosittain koulutukseen ulkomaisiin yliopistoihin n. 2.000 kpl. Jota kuinkin sama määrä näiden lisäksi jo Suomessa suomalaisessa koulutuksessa valmistuneita korkeakoulutettuja muuttaa myös Suomesta ulkomaille vuosittain parempien haasteiden takia. Varsin usein nämä haasteet liittyvät omaan uraan, lukukausimaksullisiin yliopistoihin ja tutkimustyöhön.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Sitä kokeiltiin jo – ennen 1970-lukua.

Silloin vain varakkaat pääsivät opiskelemaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ei kokeiltu niillä ehdoin, jota nykyisin on tarjolla.
Nykyisin se on mahdollista kaikille.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Alkaa olla jo vanha pujote, mutta luikautan nyt jotain:

>Opiskelija, joka hakeutuu lukukausimaksuin hyvään yliopistoon,
>maksaa lukukausimaksuaan sen takia, että saisi tällä vastineeksi
>mahdollisimman hyvän opetuksen ja valmiudet työmarkkinoille. Rahalla
>siis turvataan yliopiston opetuksen ja tutkimuksen laatu ja tavoitteet.
>Opiskelu on paras investointi tulevaisuuteen, kuten sanotaan.

Tässä on siis mustikkasuu asiakasopiskelija vaatimassa palvelua korkeakoulun ovella? On muuten myöhässä. Opetuksen taso laskee Suomessa, koska yliopistojen rahoitus tapahtuu tutkimuksen kautta. Nuo pikkuiset henkilökohtaiset symboliset maksut eivät riitä mihinkään. Tarvitaan 100 k€ per nenä ennen kuin alkaa tapahtua.

>Monet saman ikäiset nuoret investoivat kulutusluotoin autoon sun muuhun
>materiaan tai pikkuasuntoon, kun joku toinen investoi omaan kilpailukykyiseen
>koulutukseensa eläen niukkuudessa hetken omaa elämäänsä tulevaisuuttaan
>silmällä pitäen.

Eivät muuten (ei-opiskelijat) tee niin. Tilastojen mukaan ajokortin hankkimisikä ryömii ylöspäin, samoin ensimmäisen auton hankinta, samoin ensiasunnon hankinta. On helppoa ekstrapoloida tuosta: tulevaisuudessa asutaan kimppakämpissä ja vanhempien luona ilman autoa ja hengaillaan pätkätöissä.

Opiskelijoistakaan suuri osa ei investoi. Menevät vain kulttuuristen odotusten ja kaverien mukana. Juuri kukaan ei halua velkaantua suurin surminkaan (tilastoja on), sillä he tietävät, että työelämässä ei ole jatkuvuutta ja velkaisena on ikävä valmistua. Jos eivät muuten ymmärrä, niin vanhemmat ainakin varoittavat velkaantumisesta.

>Mikä tässä sitten on väärin?

Tässä on luultavasti väärin se, että maailmankuva ohjaa monien maailmanselitystä. Älykkyyskään ei tässä auta. Usalaisen tutkimuksen mukaan älykkäämmät vain valehtelevat itselleen paremmin, ettei maailmankuva horjuisi. Minusta edelleen tuntuu, että ilmainen ei jostain syystä kelpaa sinulle.

Toimituksen poiminnat