MohamedShimer

perustulolla emme tule saamaan mitään aikaan

  • https://www.flickr.com/photos/jurvetson/6219463656
    https://www.flickr.com/photos/jurvetson/6219463656

Väestö- ja kansanterveystieteessä käytetään termiä epidemiological transition (epidemiologinen siirtymä). Kyseisen termin avulla kuvataan ilmiötä, jossa väestön kehittyessä tarttuvien tautien merkitys heikentyy, kun taas krooniset elämäntapojen terveysriskit lisääntyvät. Suomessa kuten muualla Euroopassa sosiaaliturvajärjestelmän syntyminen oli mahdollista aikana, jolloin työmarkkinoiden vakaus ja demografisten tekijöiden vuoksi työttömyyttä aiheuttavat tekijät kuten työkyvyttömyys, kitkatyöttömyys tai vanhuus olivat suhteellisen harvinaisia ja/tai lyhytkestoisia. Palkkatyö oli sellaisenaan riittävä kattamaan perheen menoja, sosiaaliturvan rooli oli nimittäin tukea väliaikaista työttömyyttä. Sosiologi Claus Offen mukaan hyvinvointivaltio on ollut kriisitilanteessa jo vuodesta 1980 lähtien aikana, jolloin väestörakenteen muutos, työmarkkinoiden murros  ja automatisaatio olivat lähteneet käyntiin. Naisten osallistuminen työmarkkinoihin ja erikoistuneen työvoiman kasvava kysyntä, demografinen ja työmarkkinoiden muutos on- tavalla tai toisen- eräänlainen epidemiologinen siirtymä. Jopa optimistiset taloustieteilijät olivat tuolloin useammin hyväksyneet rakenteellisen työttömyyden kasvun kehittyneissä talouksissa. Sosiaaliturva (nykyisessä muodossa) ei näyttäisi edistävän riittävän tehokkaasti työllistymisen tavoitteita ­eikä vastaa nykyisiä hyvinvointi tarpeita.

Eduskuntavaalien lähestyessä sosiaaliturvauudistus puhuttaa jaYhteisymmärrys remontin tarpeesta ylittää puoluerajat. Sen uusi muoto on, kuitenkin yhä debaatin aihe.Vaikka hallitus on saavuttanut asettamansa 72 prosentin työllisyysasteen, tuoreimmassa suhde-ennusteessa talouskasvua odotetaan 1,5 prosenttia. Meitä kummittelevan kestävyysvajeen kannalta tämä 1,5% on varsin vaatimaton. Suomessa perustulokokeilun avulla haluttiin selvittää perustulon valideetti. Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdotuksissa perustuloa povataan ratkaisuna hyvinvointivaltion kriisiin, sen avulla halutaan vähentää tuloerojen kuilu, työttömyyttä, byrokratia, syrjintä ja edistää yrittäjyyttä. Näitä tuloksia on mahdollista saavuttaa Vasemmistoliiton mukaan 800 euron perustulolla, kun taas vihreiden ehdotus ennustaa näitä tuloksia 650 euron perustulolla. Perustulossa ei ole uusi idea, sillä republikaanien Richard Nixon suunnitteli 60-luvulla yhdysvaltalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään perustulo skeema. Kansainvälisesti perustuloon on kuitenkin puhallettu uutta elämää, Piilaakson vaikuttajat ja poliittinen eliitti puoltavat perustuloa toimivana ratkaisuna keventämään sosiaaliturvajärjestelmän taloudellisia paineita. Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokas Hillary Rodham-Clinton kertoo kirjassaan (What happened), että ”ajatus perustulosta (UBI) kaikille amerikkalaisille on varsin kiehtovaa”. Perustuloa tutkinut brittiläinen ajatushautomo Compass totesi- kenttä kokeiluihin pohjautuen, että korvaamalla nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä perustuloon niin lasten köyhyys lisääntyisi 10 prosenttia, eläkeläisten köyhyys 4 prosenttia ja työväestön köyhyys 3 prosenttia. Hautomo on analysoinut myös muita vaihtoehtoja, eräs sellainen perustulo skeema säilyttäisi jo olemassa oleva sosiaaliturva, mutta tässä tapauksessa perustulo laskettaisiin tuloksi; "lisäosa"-järjestelmä tekee ohjelmasta halvempaa kuin muutoin olisi, koska suurin osa kustannuksista sisältyy nykyisiin sosiaalimenoihin, mutta se myös heikentää köyhien nettotulojen kasvua. Tämän version kokonaiskustannukset on kuitenkin arvioitu noin 170 miljardia puntaa eli 6,5 prosenttia Britannian BKT:stä. 

Perustuloa ajavat oikeistolaiset voimat ja yritykset tyypillisesti tulisivat hyötymään sosiaaliturvamallista, joka käytännössä takaisi keikkatyöntekijöille jonkinasteisen tulotason julkisen rahoituksen kautta, minkä vuoksi esimerkiksi Uberin tai Woltin ei tarvitsisi maksaa kohtuullisen kokoista palkkaa. Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän heikko kohta on asumisen tuet, jotka ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet huomattavasti, kasvun mennessä yksityisten vuokranantajien, ei asukkaiden, taskuihin. Perustulossa riski samanlaisesta efektistä palkkatukena heikkoa palkkaa tai vähän työllistäville yrityksille on huomattava. Saksan toimiva ja taloudellisesti kannattavaa sosiaaliturvajärjestelmä syntyi suurten ja rohkeiden uudistusten seurauksena. Saksan Hartz-laki paketti elvytti Saksan taloutta ja vahvisti työmarkkinoita. Suomen sosiaaliturvajärjestelmän lääkkeeksi saattaa ollakin Hartzin kaltainen uudistuspaketti, Kokoomuksen vastikkeellinen sosiaaliturva on ainoa ehdotus, minkä pystyy vertaamaan Hartz-konseptiin. Vastikkeellinen sosiaaliturva on kustannustehokas tapa järjestelmään uudistamiseen, mutta uudistuksen tulisi sisältää passivoitumista ehkäiseviä toimia, kuten työttömän työnhakijan työllistymistä mahdollistavat korttikoulutukset. Meidän on mahdollista toteuttaa vastikkeellinen sosiaaliturva ja ottaa samalla huomioon ne, jotka elävät viimesijaisen sosiaaliturvan varjossa. Suomessa ei ole onneksi työmahdollisuuksista pulaa, mutta työvoiman kannalta tilanne on toisin.

Työmarkkinoiden murroksen myötä täysi työllisyys on utopistinen tavoite. Pitkäaikainen työllisyys on aikansa nähnyt käsite vanhat instituutiot, kuten kokopäivätyö, sosiaaliturva, ammattiliitot yms, ovat tällä hetkellä vanhentuneita, jarruttavat edistystä ja estävät yksilön vapautta. Perustulon todellinen luonne on pikemminkin moderni työmarkkinoiden vaatima ideologinen antautuminen, sillä kannattajat tavoittelevat sen avulla sekä taloudellista elvyttämistä, että lohdutusta talouskurin sosioekonomisiin sivuvaikutuksiin.
Toinen ja ehkä tärkein uudistus tulee kohdistumaan ay-liikkeen toimintaan, paikallinen sopiminen on mahdollistettava, oli sitten kyse palkasta tai joustavista työajoista. Ammattiliittojen on syytä- työelämän muutoksien myötä- pohtia nyky roolinsa työmarkkinoilla. Vastikkeellinen sosiaaliturva purkaa kannustinloukkuja ja laskee rakenteellista työttömyyttä tehokkaasti, se on toiminut muualla euroopassa, kuten Tanskassa ja Saksassa, mutta perustulosta tai vastikkeettomasta sosiaaliturvasta ei ole samanlaista näyttöä. Helsingin sanomien mukaan suomalaiset pitävät hyvinvointivaltion syntyä tärkeämpänä saavutuksena kuin käytyjä sotia. Hyvinvointivaltio on pelastamisen, arvoinen se kuitenkin vaatii uudistusta eikä jatkuvaa turvautumista järjestelmään joka ylläpitää rakenteellista työttömyyttä, palkitsee passivoitumista ja heikentää kilpailukykymme kansainvälisillä markkinoilla.

Kirjoituksessa on esitetty omia henkilökohtaisia mielipiteitä.

lähteet
https://yle.fi/uutiset/3-10557854
https://www.bath.ac.uk/publications/the-fiscal-and-distributional-implic...
https://laelectrodomestica.files.wordpress.com/2014/07/offe-claus-contra...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Helmikuussa saamme alustavia tuloksia perustulokokeilusta ja maaliskuussa saamme 1. vuoden raportin. Kokonaisuudessaan analyysi on valmis keväällä 2020.

Kokoomus haluaa tänne samanlaisen mallin kuin mitä briteissä on Universal Credit ja briteissä tämä on osoittautunut katastrofiksi.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Vaihtoehtoinen menetelmä kokeilla perustuloa voisi olla pienen esimerkiksi 1€ päivässä olevan kaikille kansalaisille jaettavan perustulon käyttöönotto.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Tämä perustulo kokeilu, joka käynnissä ei ole toden mukainen kun vain Kelan työttömyysetuuden saajista valittiin osallistujat.Tässä mallissa myös työnteko ei vaikuttanut tukeen vaan sai aina saman suuruisen summan, joten tämä kokeilu oli siltä osin susi.

Jotain perustulon saajaa haastateltiin ja hän kertoi että nyt ei sitten kannata tehdä koko päivää töitä kun sai töitä, on niin kiva olla lasten kanssa, että tekee lyhennettyä päivää.

Muutenkaan en kannata, että voisi jäädä perustulolle heti, kun koulusta pääsee eläkeikään asti. Ei tämmöinen oikein ole järkevää. Tällainen passivoittaa ja eriarvoistaa. Jos ollaan huolissaan nuorien syrjäytymisen takia, niin tällainen perustulo vaan syrjäyttää lisää.

Jos perustulo tulee automaattisesti tai kaikki saa sen kerta haulla, siinä ei ole tarveharkintaa kuten yleensä näissä tuissa on. Ei selvityksiä tarvitse tehdä tuloistaan.
Tämä lisää kustannuksia.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

3@. Oletkohan lukenut yhtään materiaaleja? Lehdeistä ei kannata lukea. Muutenkin media oli vääristellyt ja spekuloinut perehtymättä ollenkaan.

Helmikuussa saamme lukea alustavia tuloksia ja maaliskuussa 1. vuoden raportin.

Käyttäjän MohamedShimer kuva
Mohamed Shimer

Juuri näin, kun sosiaaliturva järjestelmä suunnitellaan niin päämäärä olisi auttaa/kannustaa ihmisiä töihin eikä vaan turvautua valtion tarjoamaan tukeen. Perustulo selvästi ei tuota toivottuja tuloksia työllistymisen kannalta!

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@4. Onko sinulla jo etukäteistietoja tuloksista? Laita linkki siihen.

Käyttäjän MohamedShimer kuva
Mohamed Shimer

@6 Ajatushautamo Comapss on tehnyt tästä ahieesta hyvin kattava ja laadukas selvitys.
https://www.compassonline.org.uk/publications/univ...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #7

@7. Ei tuo ole se relevantti vaan se, että mitä nyt on kokeiltu on se tärkeää saada tietää. Sitä minä odotan helmikuussa sekä maaliskuussa.

Toimituksen poiminnat